keskiviikko 2. elokuuta 2017

VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ

Tällä hetkellä pihalla sataa vettä saavista kaatamalla ja mä oon jostain syystä tosi onnellinen. Tää sää tekee mulle semmosen turvallisen kotoilufiiliksen ja toivon, että se myös jatkuis työvuoron jälkeen. Ei olis mitään syytä lähtee minnekään, olla vaan poikaystävän kainalossa ja kattoo HBO:lta Supergirlia, kuten me eilenkin tehtiin seitsemän jakson verran.


Eletään jo elokuun ekoja päiviä ja mä oon aika fiiliksissäni tulevasta, vaikka yritänkin yhä enemmän elää päivä kerrallaan ja hetkessä mukana. Mitään erikoista ei oo tässäkään kuussa tulossa saatika ensi kuussakaan, ihan perus arkea ja töitä, mutta joku mua on aina viehättänyt loppukesässä. Uskoisin vahvana tekijänä sen suhteen olleen aina uuden lukuvuoden alku, koska sillä kaavallahan on porskittu viimeset 14 vuotta yhteen putkeen. Joka elokuu tähän vuoteen mennessä oon noiden vuosien aikana istahtanut koulun penkille elokuun puolen välin tienoilla. Tänä vuonna mulla sen sijaan starttaakin monen päivän työputki samaisena ajankohtana. Hassua.


Ajan kuluminen on myös päässyt yllättään kunnolla kerrankin. Ehkä mä oonkin kesällä onnistunut elään myös ihan vaan hetkessä, sillä tuntuu, että vasta alotin kesätyöt, mutta aletaan oleen jo loppusuoralla. Täytyy siis yrittää nauttia näistä kahdesta viimesestä kuusta ja ajatella ne työn stressaavat puolet vain pieninä miinuspuolina, koska ajan kanssa moiset unohtuu eikä välttämättä semmoset jutut ja tilanteet, jotka nyt tuntuu pahalta, tunnukaan enää vaikkapa kuukauden tai vuoden päästä niin pahalta. Tässä tulikin mun toinen mietelause, jonka sanomaa pyrin noudattamaan.


Vaikka haluankin nauttia näistä viimesistä hetkistä kesätöissä ja nauttia ylipäätään kesästä vielä mahdollisuuden ollessa käsillä, niin en vaan silti saa mielestäni lokakuuta. Lokakuulle mulla on jo varattuna jotain pientä puuhaa oman pään menoks, jotta ei ihan laiskotteluks mee. Kyseessä on opiskelua, mutta hiukan eri tavalla, mihin oon aiemmin tottunut. Siitä ehkäpä lisää sit lokakuussa, jos/kun se vaan toteutuu, sillä se riippuu niin paljon sen hetkisestä työtilanteesta!


Nyt kumminkin taidan kömpiä takas ton tuhisevan miehekkeen kainaloon ja elää taas enemmän ihan vaan tässä hetkessä. Toivottavasti teilläkin on yhtä onnen täyteinen keskiviikko! ♥

2 kommenttia:

  1. Upeita kesäkuvia, kivasti piristää kattoo näitä kun ulkona on harmaata ja vettä sataa ihan täpöllä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää tämmöset kesäset kuvat kyl piristää aina sadepäivinä! Ja inspiroi lähteen ulos näin kesäsempinä päivinä. ;)

      Poista